"Ihan ok"

Miltä tuntuu olla ihan ok, KUN MIKÄÄN EI RIITÄ?

Yritän parhaani, jaan aamupalan ilman ohjeistusta, ilman mallia ja valitat mulle et annoin näkkileivän lapselle joka sitä pyysi vaikka tarjolla oli pehmeää leipää. Kysyin lapsen puolesta haluatko paljon vai vähän puuroa vaikka hänen pitäisi avata suunsa itse. Väärin sekin.

Tein pyynnöstä viidessä minuutissa lapselle synttärikortin, kun henkilökunta oli unohtanut lapsen synttärit, näytettäessä korttia se oli ihan ok. No tee itse paremmin jos kerran osaat? 

Tein askartelu hetken paineissa ja jännitti paljon miten menee... sekin vain ihan ok... kiva!

Opiskelijana onkin hankalaa olla ja yrittää näyttää osaamistaan tai ylipäätään harjoitella työpaikalla kun työntekijät ovat kyllästyneitä ja tiettyihin kaavoihin kangistuneita. (ei tietenkään kaikki)Hankalaa yrittää kertoa/näyttää muita tapoja hoitaa asiat kun ne ovat väärin vaan sentakia että teillä on ollut tapa tehdä tietyllä tavalla 10 vuotta, huoh.

Kaikista hauskinta oli että muut työntekijät huomasi että ryhmäni ohjaajat käyttää mua hyväks ja varoitti mua että pidä puoles. Mitä siinä voi sanoa, kun ohjaaja pyytää tekemään sua jonkun asian mutta haluaisit kieltäytyä, vastaus siihen menisi jotenkin näin:
"et sä sitten oikeassa työelämässäkään voi työtehtävistä kieltäytyä"

Tästä kun opettajalle kerrot, vinkki ja vastaus asiaani oli että yritä miellyttää, näyttele ja tee niinkuin he haluavat mun tekevän. Kuulemma se on helpointa. Anteeks mitä? 

Loppupeleissä yritin vain selittää itselleni ettei kaikki osaa samalla tavalla kehua asioista tai kertoa mikä meni hyvin/huonosti, onneksi muut työntekijät sentään kertoi (vaikka eihän se niiden tehtävä ollut)

Kahvitauolla kun kysyin muilta että viihtyvätkö he työssään niin en yhtään sellaista vastausta saanut että viihtyisi?? Tämä herätti mussa suuria tunteita ja teki mieli sanoa että "sä voit milloin vaan kävellä tosta ovesta ulos eikä takas tarvii tulla"

No onneksi tämäkin työharjoittelu saatiin kunnialla sentään päätökseen! 💪