Syksyn saapuessa monet lasten vanhemmat pohtivat sopivia harrastuksia lapsilleen.
Alle kouluikäisille lapsille on nykyään tarjolla harrastuskerhoja joka lähtöön, vauvamuskarista tanssiin ja taaperojumpasta parkouriin.
Havahduin myös tähän harrastusasiaan kun uutinen "pikkulapsi ei tarvitse harrastuksia" tuli mun eteen.
Ajattelin että juurihan itse etsin netistä yhteistä tekemistä 2-vuotiaan kanssa. Aivan, yhdessä. Tässä onkin se hiuksen ohut ero.
Jos lapsi on esim alle kouluikäinen ja hän on kotihoidossa eikä ole paljon kontakteja, voi olla hyvä, että hänellä on harrastus jossa tapaa muita lapsia. Jos lapsi on päivät hoidossa, olisi hyvä että lapsella olisi yhteinen harrastus vanhemman kanssa.
No, mä päädyin siihen että me käydään lapsen kanssa meille mieluisissa jutuissa yhdessä Ei stressiä siitä että _joka_ viikko olisi tiettyyn aikaan harrastus tai tuokio, vaan oman fiiliksen mukaan.
Ollaan käyty nyt yhdessä keilaamassa 🎳 , seikkailutunnilla ja pienillä "retkillä" metsässä 🌳 tai käyty katsomassa eläimiä 🐑
Ja tietenkin kotona pelattu yhdessä erilaisia pelejä ja leikitty ✨
Onneksi tämä toistaiseksi riittää, sillä sitä päivää odotellessa kun lapsi ilmoittaa haluavansa harrastuksen missä käy ihan itse😉 Kukahan sen maksaa 😉💸
Aivan upeaa, että harrastus ei ole jokaviikkoista ja pakotettua. Ihana keilaaja varmasti on innokkaampi tuollaisesta yhteisestä ajasta. Ja oi oi tuotakin kiipeilyseinää. Varmasti myös tasapaino ja rohkeus lisääntyy. Ihanat kuvat olet ottanut.
VastaaPoistaAivan ihanaa lukea yhteisistä tekemisistä, kokemuksista ja ajasta. Niistä kumpuaa parhaita kokemuksia myös tuleviin leikkeihin kavereiden kanssa: kaikkipa ei osaa leikkiä keilaamista ja kiipeämistä ja tunnista eläimiä. Arvokkainta on yhteinen aika ja yhdessä koetut hetket... niihin on kiva palata - kuvienkin kera.
VastaaPoistaOnnistuisinkos haastamaan vuorostani sinut Jouluhaasteeseen....???