Kirjasto - tuo uusi viikottainen käyntikohde. Varauksia tehty ja niitä haettu koulua varten. Kun kerralla saapui 11 kirjaa luettavaksi ja suurin osa todella paksuja - mm. lakikirja jossa sivuja 1400
Ja eikai siinä, palautusaika on kuukausi. Täytynee uusia kirjoja pariin kertaan että ehtisi vaikka perehtyä niihin paremmin...
Uusi arki alkaa tammikuussa, jännää!♥
Mistä kaikki alkoi?
Mä hain sosionomiksi ensimmäisen kerran vuonna 2020. En päässyt sisään.
Sain lapsen, olin pari vuotta töissä, ja halu opiskelemaan sosionomiksi oli todella kova
Ajattelin että tällä kertaa teen mitä vaan että pääsen sinne kouluun. Hain kevään 2023 opintoihin todistuksella & valintakokeella - todistuksella varasijalle 1 (kukaan ei peruuttanut paikkaansa) ja valintakokeen pisteet eivät riittäneet sisään.(Sain 41 pistettä ja alimmat pisteet olivat tuolloin 61)
Se etten päässyt kouluun otti koville, mutta ajattelin että p*rkele minähän pääsen seuraavalla haulla sisään, nyt jäi todistuksella niin pienestä kiinni...
Hain sitten uudestaan yhteishaussa nyt syksyllä 2023, laitoin Diakonian ensimmäiseksi ja valitsin paikat joihin hain tarkkaan. Huomasin hakiessa että syksyn haussa on paljon monimuoto-opiskelupaikkoja, luin tarkemmin ja päätin hakea niihin ilman ennakkoluuloja.
Pääsin todistuksella varasijalle 2. Hyvä etten masentunut.
Jos en päässyt varasijalta 1 keväällä niin eipä ollut usko korkealla tämänkään varasijan suhteen..
Olin varannut valintakoeajan ja pohdin että menenkö kokeeseen. Rehellisesti usko oli tuolloin että kun viimeksikin koe meni metsään että eihän sinne pääse kokeella ainakaan. Vielä edellisenä päivänä olin sitä mieltä että en sinne mene mutta mieheni sanoi jotain mitä jäin miettimään.
"Jos tolleen ajattelee ettei sinne pääse, eikä edes yritä ja käy kokeessa niin eihän sinne voi päästäkkään"
No joo, tsemppejä se ainakin yritti mutta olihan se oikeassakin. Tämä olisi taas uusi mahollisuus päästä sinne kouluun.
Valintakoepäivä koitti ja päätin sinne mennä. Fiilis oli hyvä ja päätin että tällä kertaa pääsen sisään.
Jos sinne pääsis pelkällä tahdonvoimalla - mä oisin siellä jo
Tein kokeen rauhassa ja ilokseni huomasin ettei nyt tule miinuspisteitä jos vastaa väärin.
Eli pystyin huoletta vastaamaan silti jokaiseen vaikkei juuri siitä kohdasta olisi ollut mitään tietoa.
Kokeesta poistuin hymyillen. Fiilis oli erilainen kuin edellisellä kerralla. Ja taas jäätiin odottelemaan tuloksia...
VALINTAKOKEEN TULOKSET:
Viikkoa ennen kun tulosten viimeistään olisi pitänyt tulla - tulokset saapuivat opintopolkuun. Hyväksytty. Ensin ajattelin "mitä meinaa hyväksytty" kunnes luin:
Sinulle tarjotaan opiskelupaikkaa tässä hakukohteessa
ELI PÄÄSIN KOULUUN
Sisällä käyvä reaktio oli uskomaton, samalla hämmentynyt ja iloinen mutta samaan aikaan en voinut uskoa että MÄ TEIN SEN !
Opinnot alkavat tammikuussa ja kestävät sen 3,5 vuotta. Syksyn haussa alimmat pisteet valintakokeella tuonne oli 228 ja mä sain pisteitä 259. Eli "heittämällä" sisään!
Niinhän ne sanoo: Kolmas kerta toden sanoo
No, nyt ollaan opiskelijoita 😉
Edelliset postaukset liittyen kouluun hakemiseen:
Uusi yritys valintakokeella
Pienestä kiinni
Muistatko kun hain ammattikorkeakouluun ja kävin pääsykokeenkin... *virkistä muistiasi tästä*
ja jäimme odottamaan tuloksia...
Ja kävi ilmi että pääsin varasijalle 1...
Niin tänään oli viimeinen päivä kun varasijoilta olisi täytetty paikkoja. En päässyt. _Kukaan_ ei peruuttanut heille tarjottua paikkaa.
Jos sinne pääsisi pelkällä tahdonvoimalla, mä oisin siellä jo 😉
Hain yhteishaussa sosionomiksi. En päässyt todistuksella sisään. Hyväksytyt pisteet 115 ja mulla vain 112. Eli jäi kiinni vaivaisesta kolmesta pisteestä. Olen kyllä todistuksella varasijalla 1.
Olin varannut ajan valintakokeeseen ja tänään oli se päivä kun koe piti suorittaa. Olin valinnut Tikkurilan kampuksen koska se oli lähin ja varmasti osaisin perille. Lähdin töistä 12.30
Mukana piti olla henkkarit, läppäri & virtajohto, tunniste ja kynä.
Koeaika oli kolme tuntia, ja kaksi tuntia kokeessa oli pakko olla ainakin. Olin tasan kaksi tuntia, ja sain kokeen valmiiksikin 10 minuuttia ennen, joten odotteluakin jäi, onneksi ei enempää.
Koe oli pitkä, ja haastavin oli ehdottomasti englanti. Suorastaan mahdoton. Osaan perussanastoa mutta se oli jotain aivan ihmeellistä.
No, muuten kokeesta jäi hyvä fiilis. Vaikka sillä en tulekkaan varmasti sisälle pääsemään.
Vähimmäispisteet oli 61,94 ja mä sain 41,33. Eli todistuksella paljon paremmat mahdollisuudet päästä sisään.
Jos sinne pääsisi pelkällä tahdonvoimalla, mä oisin siellä jo 😉
